Kuuden päivän sota (1967): Milloin, miksi ja seuraukset

Harva sota on muuttanut karttaa niin nopeasti kuin kesäkuun 1967 kuusi päivää. Israelin ilmavoimat tuhosi yllätysiskullaan lähes koko Egyptin ilmalaivaston maanalaisille kiitoteille, ja arabien odottamaa valloitussotaa ei koskaan tullut. Artikkeli kertoo, miten yksittäinen aamuisku käänteli Lähi-idän historian suunnan.

Aika: 5.–10.6.1967 · Osapuolet: Israel vs. Egypti, Syyria, Jordania · Israelin voitot: Siinai, Golanin kukkulat, Itä-Jerusalem · Egyptin ilmavoimat: 90 % tuhottu ensimmäisenä päivänä · Israelin pinta-ala: kolminkertaistui

Milloin oli kuuden päivän sota?

Sota alkoi 5. kesäkuuta 1967 ja päättyi 10. kesäkuuta. Lyhyeen aikaikkunaan mahtui kuitenkin mahtava käänne: Israelin ilmavoimat iski yllättäen 19 Egyptin lentotukikohtaan kello 7.45 aamulla ja tuhosi suurimman osan vihollisen laivastosta muutamassa tunnissa. Tämä operaatio Focus muutti sodan kulun peruuttamattomasti.

Sodan alkamispäivä

Alkamispäivä 5. kesäkuuta 1967 ei ollut sattuma. Kuukausi sitä ennen Egypti oli sulkenut Tiranin salmen, mikä esti Israeli pääsyn Eilatinsatamaan. Israelin hallitus piti tätä sodanjulistuksena, ja 100 000 egyptiläissotilasta odotti jo Siinailla. Kansa odotti hyökkäystä, mutta kukaan ei arvannut, miten nopeasti tilanne kehittyisi. Tuon aamun isku muutti kaiken.

• Alkamispäivä: 5.6.1967
• Päättymispäivä: 10.6.1967
• Kokonaiskesto: 6 päivää

Sodan kesto

Koko konflikti kesti vain kuusi päivää, mutta se muutti Lähi-idän karttaa pysyvästi. Operaatio Focusin jälkeen Israel valtasi Gazan kaistan, Siinain niemimaan, Länsirannan ja Golanin kukkulat. Jokainen vaihe tapahtui erittäin nopeasti, mikä kertoo Israelin armeijan tehokkuudesta. Kuneitra Syyriassa vallattiin 10. kesäkuuta, ja samana päivänä YK vaati aselepoa.

Kuka aloitti kuuden päivän sodan?

Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser mobilisoi joukkonsa Siinaille jo toukokuussa 1967, ja Neuvostoliiton varoitus Syyriaan kohdistuvasta Israelin iskusta vauhditti prosessia. 19. toukokuuta Egypti vaati YK-joukkojen poistumista Siinaista, ja vain kolme päivää myöhemmin Tiranin salmi suljettiin israelilaisilta aluksilta. Tämä oli sodan välitön laukaisija, kuten Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson totesi 19. kesäkuuta.

Egyptin toimet ennen sotaa

• 18.5.1967: Egypti mobilisoi armeijansa Siinain niemimaalle (Yle)
• 19.5.1967: YK-joukkojen poisto vaadittiin (Wikipedia (fi))
• 22.5.1967: Tiranin salmen sulkeminen (Wikipedia (fi))
• 31.5.1967: 100 000 miestä ja 1000 tankkia Siinailla (Wikipedia (fi))

Israelin hyökkäys

Israel päätti iskeä ennen kuin arabien koordinointi ehtisi valmistua. 7. huhtikuuta Israel ja Syyria kävivät jo ilmataistelun Golanin yllä, jossa Syyria menetti kuusi MiG-21-hävittäjää. Kun kesäkuu alkoi, Israelin tiedustelu tiesi, että Egyptin ilmavoimat oli haavoittuvainen. Kello 7.45 aamulla iskettynä tuhoisa isku tuhosi 90 prosenttia Egyptin lentokoneista maanalaisilla kiitoteillä. Sittemmin panssarit etenivät Gazaan ja Siinaihin.

Moshe Dayan, Israelin puolustusministeri: “Palestiinaa ei enää ole.” (Historianet.fi)

Mitä kuuden päivän sodassa tapahtui?

Operaatio Focus tuhosi Egyptin ilmavoimat aamulla 5. kesäkuuta, mutta sota ei päättynyt siihen. Seuraavat päivät toivat sarjan nopeita voittoja, jotka muuttivat Israelin strategisen aseman. Gazan kaista vallattiin 6. kesäkuuta, ja samaan aikaan Siinai ja Länsiranta joutuivat israelilaisen panssarin alle.

Ilmavoimien tuho

Egyptin ilmavoimat menetti lähes kaikki koneensa muutamassa tunnissa. Israelin ilmavoimat iski 19 lentotukikohtaan, ja suurin osa vihollisen lentokalustosta tuhoutui maanalaisilla kiitoteillä. Tämä eliminoi Egyptin kyvyn kontrolloida ilmatilaa ja teki maajoukoista haavoittuvaisia.

• 19 lentotukikohtaa iskun kohteena
• 90 % Egyptin lentokalustosta tuhottu ensimmäisenä päivänä
• Operaatio Focus alkoi klo 7.45

Maanpäälliset taistelut

7. kesäkuuta Israel valtasi vanhan kaupungin ja Temppelivuoren Jerusalemissa. Yli 2000 vuotta vanha kaupunginosa palasi juutalaisille. Kaksi päivää myöhemmin Israel hyökkäsi Golanin kukkuloille Syyriaa vastaan. Kuneitra vallattiin 10. kesäkuuta. Koko sota päättyi tuona päivänä, kun YK vaati aselepoa.

Lyndon B. Johnson, Yhdysvaltain presidentti: Tiranin salmen sulkeminen oli sodan syy (19.6.1967) (Gesher-Hajetsia)

Mitkä olivat kuuden päivän sodan seuraukset?

Israel kolminkertaisti pinta-alansa vajaan viikossa. Siinai, Gaza, Länsiranta ja Golan olivat nyt israelilaisessa hallinnassa. Miehitys kesti vuosikymmeniä, ja osa alueista on edelleen kiistanalaisia. Sodan seuraukset ulottuivat kauas: pakolaiskriisi paheni, ja arabimaat vaativat paluuta entisiin rajoihin.

Aluevaikutukset

Alueiden miehitys muutti paitsi karttaa myös ihmisten elämää. Siinain palautettiin myöhemmin Egyptille Camp Davidin rauhansopimuksessa 1979, mutta Golan ja Länsiranta pysyivät kiistanalaisina. Gazan kaistalla tilanne kärjistyi vuosikymmenten aikana, ja 2000-luvulla konfliktit ovat jatkuneet.

• Israelin pinta-ala kolminkertaistui sodan seurauksena (Historianet.fi)
• Satojatuhansia palestiinalaisia pakeni sodan seurauksena (Historianet.fi)
• Miehitys kesti vuosikymmeniä joillakin alueilla

Poliittiset muutokset

Sota johti Länsirannan, Gazan, Siinain ja Golaniin miehitykseen, mikä muutti alueen poliittista maisemaa. Pääministeri Levi Eshkol korosti Knessetissä 27. kesäkuuta turvallisuuden merkitystä. Neuvostoliitto tuki arabeja, kun taas Yhdysvallat tuki Israelia – sota oli osa kylmää sotaa. Suurvaltojen strateginen kilpailu näkyi sekä aseistuksessa että diplomaattisessa tuessa. Seurauksena syntyi “kulutus-sota”, joka kesti aina Jom Kippur -sotaan 1973 asti.

Miten kuuden päivän sota liittyy muihin konflikteihin?

Sota ei ollut erillinen tapahtuma, vaan osa laajempaa kehityskulkua. Suezin kriisi 1956 ja vuoden 1948 Israelin itsenäisyyssota loivat pohjan kesäkuun 1967 tapahtumille. Jom Kippur -sota 1973 oli suora seuraus kuuden päivän sodan tappiosta – Egypti ja Syyria yrittivät saada takaisin menetetyt alueet.

Suezin kriisi

Suezin kriisi 1956 osoitti, että suurvallat eivät hyväksyneet Israelin laajentumista ilman kansainvälistä tukea. Tällä kertaa tilanne oli toinen: Israel sai Yhdysvaltain tuen, ja Neuvostoliitto ei puuttunut sotilaallisesti. Kylmän sodan dynamiikka suosi Israelia tällä kertaa.

Jom Kippur -sota

Kuuden päivän sodan tappio nöyryytti arabimaita, ja vuonna 1973 Egypti ja Syyria yrittivät yllätyshyökkäystä Jom Kippur -sodassa. Israel selvisi, mutta sota johti lopulta rauhaan Egyptin kanssa vuonna 1979. Kuuden päivän sota siis käytännössä johti Jom Kippur -sotaan, joka puolestaan johti rauhansopimukseen.

• Seurauksena syntyi “kulutus-sota” 1967–1970
• Egyptin sotilaallinen heikkous paljastui (Historianet.fi)
• Sota oli Israelin itsenäisyysvuoden 1948 kaltainen virstanpylväs (Ydinlehti)

Aiheeseen liittyvää: Kuuden päivän sota tausta ja seuraukset

Usein kysytyt kysymykset

Kuuden päivän sota muutti Lähi-idän pysyvästi. Israel varmisti turvallisuutensa, mutta loi miehityksen, joka on määrittänyt alueen dynamiikkaa yli viiden vuosikymmenin ajan. Egyptille sota merkitsi nöyryytystä, mutta lopulta myös tietä rauhaan. Palestiinalaisille se oli katastrofi, joka johti massapakoon ja toisen intifadan kaltaisiin seurauksiin. Lopputulos: yksi aamu muutti miljoonien ihmisten kohtalon.