Lääkiksen pääsykoe 2025: valintakoe B, pisterajat ja vinkit

Jos olet joskus laskeskellut, kuinka monta L-arvosanaa lääkiksen oven avaamiseen tarvitaan, tiedät jo: lääkiksen pääsykoe 2025 on yksi Suomen kilpailluimmista porteista. Tänä vuonna reitti kuitenkin muuttui, kun valintakoe B toi mukanaan yhteisen osion ja hakukohdekohtaiset tehtävät. Tästä jutusta saat kokonaiskuvan pääsyprosentista, todistusvalinnan pisterajoista ja siitä, mihin kannattaa panostaa ennen toukokuun koetta.

Kokeen kesto: 4,5 tuntia ·
Koeosiot: Biologia, kemia, fysiikka ·
Esimerkki koeajankohta: klo 14.00–18.30 ·
Vanhat kokeet: 2012–2024 ·
Valintakoe B käytössä: vuodesta 2025

Keskeiset luvut

Kahdeksan lukua, yksi viesti: kilpailu on kovaa ja raja-arvot puhuvat omaa kieltään. Luvut on koottu Yliopistovalinnat.fi (virallinen valintatietopalvelu), Valmennuskeskus (valmennuskurssien järjestäjä) ja Lääkisvalmennus (lääkikseen valmentava palvelu) julkisista tiedoista.

Yksikään näistä luvuista ei yksinään kerro koko tarinaa, mutta yhdessä ne muodostavat kehyksen, jonka sisällä jokainen hakija liikkuu.

Mikä on lääketieteellinen pääsyprosentti?

Pääsyprosentti on helpoin tapa hahmottaa kilpailu: se kertoo, kuinka moni hakijoista mahtuu sisään. Luku lasketaan jakamalla aloituspaikkojen määrä hakijoiden määrällä, ja aiemmilla hakukierroksilla valtakunnallinen keskiarvo on liikkunut noin 15–25 prosentin välillä (Mafy (valmennuskurssien järjestäjä)).

Miten pääsyprosentti lasketaan?

• Pääsyprosentti = aloituspaikat ÷ hakijamäärä × 100.
• Esimerkki: 650 aloituspaikkaa ja 4 000 hakijaa tarkoittaa noin 16 prosentin pääsyprosenttia.

Suhdeluku on pieni, vaikka se vaihtelee vuosittain – ja se on myös syy sille, miksi lääkikseen hakeminen tuntuu niin kilpailulta.

Pääsyprosentti eri yliopistoissa

• Helsingin hakukohde vetää eniten hakijoita ja pitää yllä korkeimpia raja-arvoja.
• Itä-Suomen ja Oulun hakukohteet ovat raja-arvoiltaan olleet matalampia.
• Turku ja Tampere asettuvat näiden väliin.

Pääsyprosentti on siis keskiarvo, ja keskiarvon taakse kätkeytyy iso ero hakukohteiden välillä – siksi omaa hakukohdetta kannattaa katsoa tarkemmin kuin valtakunnallista lukua.

Onko lääkikseen vaikea päästä?

Kun katsoo raja-arvoja, vastaus on yksiselitteinen: kyllä, mutta vaikeus ei ole sama kaikkialla. Helsingin lääketieteessä alin hyväksytty tulos valintakokeessa B oli 164,00 raakapistettä, mikä vastasi noin 60,74 prosenttia kokeen kokonaisraakapisteistä (Lääkisvalmennus (lääkikseen valmentava palvelu)).

Mitä vaikeudella tarkoitetaan?

• Vaikeus syntyy pistekilpailusta, ei siitä, että koe olisi mahdoton.
• Todistusvalinnassa raja-arvot ovat vaatineet vahvoja arvosanoja – käytännössä useita L-arvosanoja.
• Valintakoe B mittaa laaja-alaista osaamista biologiasta, kemiasta ja fysiikasta.

Kokeen rakenne lisää oman paineensa: yhteinen osio suoritetaan ensimmäisenä, eikä osioiden välillä voi vaihtaa (Mafy (valmennuskurssien järjestäjä)).

Vaikka rajat vaihtelevat, selkeä viesti on, että hakukohteen valinta voi vaikuttaa lopputulokseen enemmän kuin pieni pistevaje.

Vaikeustaso verrattuna muihin aloihin

• Lääketiede on Suomen haetuimpia aloja, ja pääsyprosentti on selvästi keskitasoa pienempi.
• Vastaavaa yhdistelmää – korkeat pisterajat ja suuri hakijamäärä – on harvassa muussa koulutusohjelmassa.

Käytännössä lääkikseen pääsy on siis kilpailu, jossa ratkaisevat pienet erot pisteissä – ja hakukohteen valinta voi olla se pienin ero.

Millä todistuksella pääsee lääkikseen?

Todistusvalinta on oma reittinsä, eikä se vaadi pääsykoetta. Valinta perustuu ylioppilastutkinnon arvosanoihin, ja pisterajat vaihtelevat vuosittain ja yliopistoittain (Yliopistovalinnat.fi (virallinen valintatietopalvelu)).

Mitkä ovat lääketieteen todistusvalinnan pisterajat?

• Pisterajat julkaistaan vasta valintojen yhteydessä, joten hakija vertaa yleensä aiempien vuosien lukuihin.
• Helsingin yliopiston lääketieteen alin todistusvalinnan pisteraja oli vuonna 2024 noin 18,5 (Lääkisvalmennus (lääkikseen valmentava palvelu)).
• Rajat vaihtelevat vuosittain myös saman yliopiston sisällä.

Mistä saa eniten pisteitä lääkikseen?

• Pitkä matematiikka, biologia, kemia ja fysiikka ovat painoarvoltaan suurimpia.
• Äidinkieli ja toinen kotimainen kieli täydentävät pistepottia.
• Eniten pisteitä irtoaa tyypillisesti pitkän matematiikan ja luonnontieteiden L-arvosanoista (Mafy (valmennuskurssien järjestäjä)).

Millä arvosanoilla lääkikseen?

• Käytännössä hakijan pitää olla ylioppilastutkinnon kärkipäästä.
• Useat L- ja E-arvosanat ovat tyypillisiä, vaikka yksittäisiä poikkeuksia on.

Todistusvalinnan pisterajat kertovat saman viestin kuin valintakokeenkin rajat: vahva matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on sitä valuuttaa, jolla lääkiksen ovi aukeaa.

Voiko lääkikseen päästä ilman pääsykoetta?

Kyllä voi. Todistusvalinta on nimenomaan reitti, jossa ylioppilastodistus riittää valinnan pohjaksi ilman erillistä pääsykoetta (Yliopistovalinnat.fi (virallinen valintatietopalvelu)).

Voiko lääkikseen päästä ilman pitkää matikkaa?

• Ilman pitkää matematiikkaa voi päästä, mutta se vaikuttaa pisteytykseen heikentävästi.
• Pitkä matematiikka antaa todistusvalinnassa enemmän pisteitä kuin lyhyt, joten se on strategisesti merkittävä valinta.
• Valintakoe B tarjoaa lisäksi reitin, jossa koepisteet ratkaisevat.

Kokeeseen on varattu 4,5 tuntia: fysiikkaan 1,5 tuntia sekä kemiaan ja biologiaan yhteensä 3 tuntia. Aiempiin kokeisiin verrattuna aikaa on 30 minuuttia vähemmän (Valmennuskeskus (valmennuskurssien järjestäjä)).

Valintatapojen rinnakkaisuus on hyvä uutinen hakijalle: jos todistus ei aivan riitä, koe voi vielä muuttaa tilanteen – mutta vain jos siihen on valmistauduttu ajoissa.

Mihin lääkikseen on helpoin päästä?

Suomessa lääketieteellistä koulutusta järjestetään viidessä yliopistossa: Helsingin yliopisto (lääketieteen koulutusta tarjoava yliopisto), Turun yliopisto (lääketieteen koulutusta tarjoava yliopisto), Tampereen yliopisto (lääketieteen koulutusta tarjoava yliopisto), Itä-Suomen yliopisto (lääketieteen koulutusta tarjoava yliopisto) ja Oulun yliopisto (lääketieteen koulutusta tarjoava yliopisto).

Aloituspaikkojen määrä yliopistoittain

• Helsingin lääketieteellinen on suurin ja myös suosituin hakukohde.
• Oulun ja Itä-Suomen hakukohteissa hakijamäärät ovat olleet pienempiä suhteessa paikkoihin.

Pääsyprosentti hakukohteittain

• Valintakokeessa B Helsingin raja oli 164,00, Oulun 137,45 ja Kuopion 140,10 raakapistettä (Lääkisvalmennus (lääkikseen valmentava palvelu)).
• Turun raja oli 147,95 ja Tampereen 152,95, joten keskitaso asettuu selvästi Helsingin alapuolelle.
• Yksityiskohtaisempi vertailu on koottu jäljempänä olevaan taulukkoon.

Helpoin hakukohde on siis suhteellinen käsite: matalampi raja tarkoittaa yleensä myös erilaista hakijapoolia, ei automaattisesti helpompaa koetta.

Mitä kannattaa kirjoittaa, jos haluaa lääkikseen?

Ylioppilaskirjoitusten ainevalinnat ovat todistusvalinnan kannalta strateginen kysymys, ja vastaus pysyy melko vakaana vuodesta toiseen.

Mitkä aineet painavat eniten lääkiksen todistusvalinnassa?

• Pitkä matematiikka, biologia, kemia ja fysiikka ovat tärkeimmät aineet (Mafy (valmennuskurssien järjestäjä)).
• L-arvosana pitkässä matematiikassa antaa tyypillisesti eniten pisteitä (Valmennuskeskus (valmennuskurssien järjestäjä)).
• Äidinkieli ja toinen kotimainen kieli vaikuttavat myös kokonaispisteisiin.

Toisin sanoen lukion ainevalinnat kannattaa tehdä lääkiksen pisteytys mielessä, ei pelkän mielenkiinnon mukaan.

Valintakokeen B pisterajat hakukohteittain 2025

Kuusi hakukohdetta, yksi koe: raja-arvot kertovat, kuinka erilaisista kilpailuista puhutaan. Luvut pohjautuvat Lääkisvalmennus (lääkikseen valmentava palvelu) kokoamaan dataan.

Vertailun opetus on selvä: hakukohteen valinta on osa pisteytystä. Se ei tee kokeesta helpompaa, mutta se voi tehdä sisäänpääsystä todennäköisempää.

Näin valmistaudut lääkiksen pääsykokeeseen 2025

Valmistautuminen kannattaa aloittaa siitä, että tietää, mihin reittiin panostaa.

1. Selvitä, kumpi reitti on sinulle vahvempi: todistus vai valintakoe B.
2. Laske todistuspisteesi ja vertaa niitä viime kierrosten raja-arvoihin.
3. Aloita vanhoista kokeista: vuosien 2012–2024 kokeet näyttävät, millaisia tehtäviä on tulossa.
4. Rakenna viikkorytmi, jossa biologia, kemia ja fysiikka etenevät tasapuolisesti.
5. Harjoittele koeolosuhteita: 4,5 tuntia ja osioiden järjestys ilman vaihtomahdollisuutta.
6. Merkitse hakuaika kalenteriin – se alkaa maaliskuussa 2025.

Tärkein yksittäinen valmistautumispäätös on se, että aloittaa ajoissa ja harjoittelee oikeanlaisella kokeella.

Aikajana: kohti lääkiksen pääsykoetta 2025

Seuraavat virstanpylväät kokoavat yhteen hakuprosessin tärkeimmät kohdat (Yliopistovalinnat.fi (virallinen valintatietopalvelu)).

• 31.5.2024 – UNIFI ry esittää uutta valintakoekokonaisuutta.
• 2025 – Valintakoe B otetaan käyttöön.
• Maaliskuu 2025 – Hakuaika alkaa.
• Toukokuu 2025 – Valintakoe B järjestetään.
• Kesäkuu 2025 – Opiskelijavalinnan tulokset julkaistaan.

Kun aikajanaa katsoo, yksi asia korostuu: uudistus ei tullut yllättäen, mutta se siirsi painopistettä kevään valmistautumiseen.

Vahvistettua ja vielä auki

Koska kyseessä on tuore uudistus, osa tiedoista on varmaa ja osa ehtii elää ennen hakuprosessin loppua.

Vahvistetut faktat

• Valintakoe B koostuu biologiasta, kemiasta ja fysiikasta (Mafy (valmennuskurssien järjestäjä)).
• Todistusvalinta säilyy rinnakkaisena valintatapana (Yliopistovalinnat.fi (virallinen valintatietopalvelu)).
• Kokeen kesto on 4,5 tuntia ja yhteinen osio suoritetaan ensimmäisenä (Valmennuskeskus (valmennuskurssien järjestäjä)).
• Pisterajat 2025 vaihtelivat Helsingin 164,00 pisteestä Oulun 137,45 pisteeseen (Lääkisvalmennus (lääkikseen valmentava palvelu)).

Mikä on epäselvää

• Vuoden 2025 tarkat pisterajat eivät olleet tiedossa ennen valintojen julkaisua.
• Yliopistojen välisten paikkamäärien muutokset ovat mahdollisia.
• Pitkän matematiikan painotus todistusvalinnassa voi hieman vaihdella hakukohteittain.
• Valintakoe B:n hakijamäärien jakautuminen eri hakukohteisiin selviää vasta tilastoista.
• Mahdolliset pisteytyksen tarkistukset ennen seuraavaa hakukierrosta ovat vielä auki.

Epävarmuus ei tarkoita, etteikö valmistautumiseen voisi luottaa – se tarkoittaa, että hakijan kannattaa varautua eri skenaarioihin, ei vain yhteen.

Mitä asiantuntijat sanovat

Kootuista lähteistä nousee esiin kolme toistuvaa näkökulmaa.

”Valintakoe B:ssä on kaikille yhteinen osio ja hakukohdekohtaiset osiot, ja kokeen tulokset ratkaisevat valinnan tällä reitillä.”

— Yliopistovalinnat.fi, virallinen valintatietopalvelu

”Yhteinen osio suoritetaan ensimmäisenä, eikä osioiden välillä voi siirtyä – kokeen rakenne on siis myös taktinen kysymys.”

— Mafy, valintakoetietojen kooste

”Kokeen kesto on 4,5 tuntia, ja aiempiin kokeisiin verrattuna aikaa on 30 minuuttia vähemmän: fysiikka saa 1,5 tuntia, kemia ja biologia yhteensä 3 tuntia.”

— Valmennuskeskus, lääkiksen valintakoetietojen kooste

”Pisterajat erosivat 2025 hakukohteittain niin paljon, että hakukohdevalinta voi olla ratkaiseva osa hakijan strategiaa.”

— Lääkisvalmennus, pisterajatietojen kooste

Kun nämä näkökulmat yhdistää, kuva on selvä: rakenne, aika ja hakukohde ovat yhtä tärkeitä kuin itse osaaminen.

Mitä tämä tarkoittaa hakijalle

Vuosi 2025 on ensimmäinen, jolloin hakija voi asettaa todistuksen ja valintakokeen B vierekkäin ja valita niistä itselleen vahvimman reitin. Jutun luvut puhuvat puolestaan: Helsingin raja 164,00 ja Oulun raja 137,45 ovat saman kokeen ääripäät, ja 4,5 tunnin koe vaatii aiempaa tarkempaa aikataulutusta. Hakijalle, joka ottaa tämän tosissaan, strategia on selvä: hae sillä reitillä, jossa pisteesi riittävät – tai valmistaudu kokeeseen niin, että voit kilpailla myös Helsingin tiukimmalla rajalla.

Aiheeseen liittyvää

• Maksa-arvot koholla – mitä ne tarkoittavat ja miten lasket ne alas
• Korkea kortisoli – oireet, syyt ja miten sen saa laskemaan

Tutustu myös muihin terveysaiheisiin sivuillamme.

Usein kysytyt kysymykset

Yllä olevat kysymykset auttavat hakijaa saamaan kokonaiskuvan valintaprosessista.