Tiananmenin verilöyly 1989 – tapahtumat ja uhrit

Kesäkuun neljäs päivä ei ole kalenterissa julkinen vapaapäivä, mutta moni tunnistaa sen yhdeksi lähihistorian raaimmista välähdyksistä. Kun mielenosoittajat olivat kerääntyneet Taivaallisen rauhan aukiolle vaatimaan demokratiaa, Kiinan johto lähetti armeijan heitä vastaan – ja vielä tänäkään päivänä kukaan ei osaa sanoa tarkkaa kuolleiden määrää: virallinen luku on 241, mutta läntiset arviot puhuvat joistakin sadoista tuhansiin (Yhdysvaltain ulkoministeriö). Tämä ei ole pelkästään tarina verilölystä, vaan myös siitä, miten yhdestä tuntemattomasta mielenosoittajasta tuli ikuinen symboli – ja miksi juuri nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, muistojen päälle rakennettu hiljaisuus kertoo aivan yhtä paljon kuin valokuva itse.

Kiinan hallituksen virallinen luku: 241 henkeä · Punaisen Ristin arvio: tuhansia · Tank Man -tunnistamaton henkilö: kuuluisa kuva

Tärkeimmät varmuudet ja epäselvyydet on koottu alla olevaan taulukkoon.

Kuinka monta kuoli Taivaallisen rauhan aukiolla vuonna 1989?

Virallinen luku, jota Kiinan hallitus on vuosien ajan käyttänyt, on 241 kuollutta. Riippumattomat arviot poikkeavat kuitenkin huomattavasti: Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan lukumäärä on saattanut olla joitakin satoja, mutta jotkut arviot ovat puhuneet tuhansista (U.S. Department of State). Punaisen Ristin on raportoitu arvioineen luvun tuhansiin (The Independent).

Lopullista lukua ei ole koskaan vahvistettu riippumattomasti. Viranomaiset eivät ole avanneet arkistojaan, ja todistajien oli paettava maasta ennen kuin he pystyivät kertomaan tarinansa – jos he selvisivät hengissä.

”Länsimaiset lähteet suhtautuivat epäillen Kiinan viralliseen raporttiin ja arvioivat uhriluvun usein sadoiksi tai jopa tuhansiksi.”

The pattern: Kuolonuhrien määrästä on mahdotonta saada yksimielisyyttä, koska viralliset ja riippumattomat lähteet poikkeavat toisistaan.

Mitä tapahtui miehelle, joka seisoi panssarivaunun edessä Taivaallisen rauhan aukiolla?

Yksi historian tunnetuimmista valokuvista otettiin Taivaallisen rauhan aukion ulkopuolella, kun nimetön nuori mies pysäytti panssarivaunukolonnin seisomalla sen edessä. Kuvassa hänellä on toisessa kädessään ostoskassi, ja hän liikkuu vaivihkaa panssarivaunujen ohi (The Independent).

Miehen henkilöllisyyttä ei ole koskaan vahvistettu. Häntä on kutsuttu nimellä Tank Man ja myöhemmin myös nimellä ”kapinallinen”, mutta kukaan ei ole esittänyt luotettavia tietoja hänen kohtalostaan – eikä siitä, jäikö hän henkiin. Kuva on noussut kansainvälisessä mediassa mielenosoituksen keskeiseksi symboliksi (ABC News).

The catch: Emme tiedä, kuka Tank Man oli tai mitä hänelle tapahtui, mikä tekee hänestä ikuisen kysymysmerkin.

Mitä tapahtui vuonna 1989 Taivaallisen rauhan aukion meemissä?

Tank Man -kuvaa on käytetty Internetissä meeminä, joka kiertää Kiinan sensuuria ja pitää muistoa yllä. Kuva on noussut kansainvälisessä mediassa mielenosoituksen keskeiseksi symboliksi (ABC News). Vaikka Kiinan hallitus estää keskustelun, meemi leviää edelleen ja muistuttaa tapahtumista.

The implication: Meemi on osoitus siitä, miten digitaalinen kulttuuri pystyy säilyttämään sensuroidun historian.

Tapahtuiko Taivaallisen rauhan aukiolla todella mitään?

Kiinan hallitus on kutsunut sotilaallista väliintuloa välttämättömäksi toimeksi ja sulkenut asian julkisesta keskustelusta. Amnesty International on kuitenkin dokumentoinut lukuisia todistajanlausuntoja sekä mielenosoituksesta että sen jälkimainingeista (Amnesty International).

Tarkkoja lukuja ei ole voitu riippumattomasti vahvistaa, koska viranomaiset ovat määränneet asiakirjat, valokuvat ja silminnäkijäkertomukset suljetuiksi. Tämä salassapitovelvollisuus on tehnyt tapahtumasta poliittisen latauksen, joka kantaa yhä – sekä Kiinassa että sen ulkopuolella.

”Kuolonuhrien tarkkaa määrää ei tiedetä, eivätkä Kiinan viranomaiset ole koskaan julkaisseet täydellistä kuolon- tai pidätyslukua.”

Kiinan mantereella tapahtumia ei muisteta julkisesti, ja viranomaiset ovat estäneet aiheeseen liittyvät muistotilaisuudet. Sen sijaan Hongkongissa järjestettiin vuosikymmenten ajan vuosittaisia kynttilähetkiä, ja ulkomailla asuvat kiinalaiset sekä diaspora ovat pitäneet yllä muistoa esimerkiksi Taivaallisen rauhan aukion valokuvan avulla (ABC News).

Viime vuosina myös useat kuvat ja henkilöt ovat kuitenkin kadonneet internetistä. Siitä huolimatta kansainväliset toimittajat, tutkijat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat onnistuneet säilyttämään tapahtumien todistusvoiman – ja kun joku kysyy, miksi historiaa ei saa unohtaa, vastaus löytyy yhä edelleen tuosta yhdestä kuvasta.

What this means: Vaikka Kiinan hallitus yrittää pyyhkiä tapahtumia pois historiasta, riippumattomat todisteet ja kansainvälinen muistotyö pitävät ne esillä.

Mitä tapahtui 5. kesäkuuta 1989?

Yön 3.–4. kesäkuuta jälkeen armeija oli ottanut aukion hallintaansa. 5. kesäkuuta maailma sai ensimmäiset tiedot verilöylystä, ja samana päivänä otettu Tank Man -kuva levisi nopeasti. Kiinan hallitus alkoi rajoittaa tiedonkulkua ja antoi myöhemmin virallisen luvun 241 kuolleesta (Yhdysvaltain ulkoministeriö).

7. kesäkuuta

Mielenosoitukset jatkuivat muualla Kiinassa, ja hallitus laajensi sotatilan muihin kaupunkeihin. Tietoja uhrien määrästä alkoi vuotaa ulkomaille.

8. kesäkuuta

Ulkomaiset toimittajat karkotettiin tai heidän raportointiaan rajoitettiin. Uutisverkot kuten CNN ja BBC alkoivat kuitenkin näyttää kuvia verilöylystä.

9. kesäkuuta

Kiinan hallitus julkaisi virallisen raportin, jossa se väitti sotilaiden toimineen itsepuolustukseksi. Riippumattomat tarkkailijat kiistivät tämän.

24. kesäkuuta 2009

20-vuotispäivänä järjestettiin kansainvälisiä muistotilaisuuksia, mutta Kiinan mantereella ne kiellettiin.

The pattern: Jokainen vuosipäivä on muistutus siitä, että virallinen hiljaisuus ei ole täydellinen.

Viime kädessä Tiananmenin tapahtumat opettavat, että vaikka valta yrittää hallita historiaa, kuvat ja todistukset elävät pidempään.

Usein kysytyt kysymykset